PH1 kokeesta

Koska PH1 koe on peruskoe niin käsittelen sitä vähän tarkemmin.
Koe on hyvin monipuolinen ja vaativa. Siinä ei ole mitään hienostelua kuten vaikapa IPO:ssa. Tyylipisteitä ei jaeta. Koira joko toimii tai ei toimi. Koiran on kestettävä kovaa uhkaa ja oltava vietikäs sekä kova. Myös fysiikan on oltava kunnossa. Esimerkiksi vaikka saksanpaimenkoira on niin suosittu ja vaikka rodusta löytyy paljon työlinjaisia, niin vain ehkäpä parikymmentä saksanpaimenkoira suorittaa kokeen vuosittain. Niiden määrä on kyllä ollut pienessä nousussa. PH1 kokeen alaikäraja on 2 v ja koirat ovat yleensä noin 3 vuotiaita suorittaessaan sertifikaatin. Bouvierit usein jonkun verran vanhempia.

Koe jakaantuu ajallisesti kahteen osaan; aamupäivän lajeihin ja iltapäivän lajeihin. Karkeasti voisi sanoa, että aamulla ovat tottelevaisuusliikkeet ja illalla puruliikkeet. Tuloksia löytyy KNPV organisaation kotisivuilta osoitteesta : http://www.hondensport.com/KNPV/KNPVindex.htm. Sieltä löytyvät myös kokeiden säännöt. Tosin hollanniksi.
Usein tuloksissa ei näy koiran rotu ja nimikin on vain yksiosaisena. Aika usein koiran nimeä ei näy ollenkaan, vain ohjaajan. Tämä vaikeuttaa bouviereiden tulosten löytämistä. Usein kyllä puhdasrotuisten rekisterinumero kerrotaan. Tulokset ilmoitetaan yleensä muodossa:
1 osio (afdeling), 2 osio, 3 osio, Wvv ja AA sekä kokonaispisteet. Sertifikaatti ilmaistaan kirjaimella C. MLOF tasoinen tulos kirjaimilla CL. Tätäkään ei aina tuloksiin laiteta.
1 osioon kuuluvat aamupäivän tottelevaisuusliikkeet (maksimi 65). 2 osioon vesiliikkeet (maksimi 20) ja 3 osioon iltapäivän suojeluliikkeet (maksimi 335).
W. v. V. (de wijzce van voorbrengen) ja A.A. (het algemeen appel) ovat koiran ja ohjaajan toimintaa kuvaavia. Molemmissa korkeintaan 10 pistettä.
Reu = uros ja Teef = narttu.

Alla esimerkki vuodelta 2003
Bouvieri on koko nimeltään Andor from the Lobster's Home (# merkki tulee kun rekisterinumero ei mahtunut sarakkeeseen näkyville, kuten näkyy, paperillisia malejakin oli vain yksi tässä kokeessa)
Donderdag 22 mei 2003 PH-I

 Naam  Plaats  Hond  Ras  Gesl  Afd-I  Afd-II  Afd-III  AA WvV  Totaal 
 H. Brokken  Zutphen  Laudy   xMH  Reu  57  13  299  7½  6  382½
 L.C. Janson  Warnsveld   Spike  xMH  Reu  64  18  333  10  10   435
 H. v/d Laan  Brchem  Nero   xMH  Reu  afgewezen          
 M. Kreeft  Heerde  Spendau  xMH  Reu  60  19  334 10   10  433
 H.G.M. Jansen  Ulft  Andor  BV #  Reu  64  18   297  9  8  393½
 D. v/d Ley  Pannerden   Andor  MH #  Reu  63 12   306½  10   9  400½
 W.T.M. Liebrand  Silvolde  Sil  xMH  Teef  65  20  319  10   8  422
 J. Mosterd  Putten  Rudy  xMH Reu   65  20  326  9  10  431

Alla koesuorituksista ja niiden järjestyksestä seminaarin pitäjän mukaan. Myös näkemissäni videoissa liikkeiden järjestys on sama. Pisteytysmielessä järjestys poikkeaa hiukan liikkeiden "numeroinnista". Laitan oheen Afdelning 1-3 osat merkattuina kirjaimilla sekä niiden maksimipisteet. Kaikissa suoritteissa maksimipisteet ovat 5. Joissain liikkeissä on kuitenkin useita suoritteita. Pisteytyksestä enemmän osoitteessa:
http://members1.chello.nl/~h.weijers2/puntenverdeling.htm

Aamupäivän ensimmäinen laji on hyppy 1 m aidan yli (AFD1/H, 5), sitten 1,75 m korkean lankkuesteen ylitys (AFD1/I, 5) ja sen jälkeen 3 m pitkän, 2,25 m leveän ja 1 m syvän kaivannon yli hyppy molempiin suuntiin (AFD1/J, 5). Kaikkia liikkeitä vaikeuttaa se, että makupaloja on kylvetty ympäriinsä. Niitä ei tietenkään saa ottaa. Ottamisesta seuraa pistevähennys kuten käskyjen toistoistakin.

Sitten seuraaminen. Ohjaajan käsien on oltava sääntöjen mukaan paikallaan. Ensin hihnassa (AFD1/A, 5), sitten vapaana (AFD1/B, 5). Molemmissa tapahtuu käskystä puolen vaihto. Siis koira seuraa ohjaajan molemmilla puolilla. Lisäksi seuraaminen polkupyörällä ajavan ohjaajan kanssa (AFD1/C, 5).

Seuraavaksi tulee esine-etsintä (AFD1/K, 15). 14 metriä kertaa 14 mertrin suuruiselta alueelta koiran on löydettävä 3 pientä esinettä. Yleensä ne ovat luokkaa 9 mm luoti ja kolikko. Kaiki esineet on tuotava. Täydet pisteet saa 3 minuutin suorituksesta. Etsintäaikaa on kuitenkin käytettävissä 7 min.

Sitten koiran on käskystä uitava (yleensä kanavan ylitys) vesiesteen toiselle rannalle. noustava ja pysähdyttävä ja käskystä palattava (AFD2/A, 10). Sitten veteen heitetään iso esine (usein noin metrinen pölkky) ja koiran on tuotava ja luovutettava se (AFD2/B, 10).

Seuraavana tulee ison esineen etsintä metsästä (esim arkku), ilmaisu haukkumalla (AFD3/B, 25). Tässäkin etsintäaika on 7 min, mutta täydet pisteet saadakseen selvittävä 3 min. Etsittävä alue on 150m * 75m.
Sitten ihmisen etsintä samankokoiselta alueelta ja samoin aikamäärityksin (AFD3/C, 25). Ihminen yrittää peloittaa koiran huudoilla pois. Koira ei saa purra, paitsi maalimiehen huutaessa. Irroitettava kuitenkin heti kun hiljenee. Maalimiehellä on tietysti suojapuku. Yleensä kuitenkin koirat opetetaan, etteivät pure. Koiran on ilmaistava kunnes tuomari ja ohjaaja saapuvat paikalle.

Seuraavaksi 3 min paikallaolo yksin (AFD1/D, 5). Noin 0,5 m päässä on ruokaa (AFD1/F, 5) ja lisäksi maalimies tulee tyrkyttämään ruokaa (AFD1/E, 5). Maalimiestä ei saa purra eikä ruokaan tietysti koskea.

Seuraavaksi esineen vartiointi yksin 3 min (AFD3/A, 10). Usein koirat makaavat esineen päällä. Esine voi olla myös oma. Maalimies kulkee häirintämielessä ensin molempiin suuntiin, koira eii saa käydä kiinni. Sitten maalimies tulee suoraan kohti, koira saa käydä kiinni kun 2 m päässä (kiinni on siis käytävä). Kun maalimies perääntyy kauemmas, niin koiran on oma-aloitteisesti irroitettava ja palattava vartioimaan. Koira saa olla levoton ja haukkua.

Sitten pidätetyn kuljetus. "pidätetyllä" on avaimet (AFD3/D, 15). Ensin hänet kuljetetaan tuomarin luokse, siitä jatketaan ja hän tiputtaa avaimet. Koiran on itsenäisesti poimittava ne ja tuotava ohjaajalle. Sitten pidätetty teeskentelee juopunutta. Muuttaa satunnaisesti nopeuttaan ja hoipertelee. Pidätetty on koko ajan koiran ja ohjaajan välissä. Koira ei saa käydä kiinni.

Seuraavaksi ohjaaja menee koiran kanssa metsään. Koiran käsketään olla hiljaa (AFD1/G, 5). Noin 10 m päässä 2 henkilöä huutaa ja ampuvat aseella. Koira ei saa paljastaa sijaintiaan pitämällä ääntä.

Tähän loppuivat aamupäivän liikkeet. Jos näistä ei saa riittävästi pisteitä ja tietyt liikkeet eivät ole suoritettu hyväksytysti, ei iltapäivän osuuteen ole asiaa.
(Afdelning 1:stä saatava vähintäin 40 ja Afdelning 3:n osuuksista B ja C vähintään 24.)

Tuon KNPV seminaarin vetänyt Rob van Hees sanoi, ehkä leikillisesti, että todelliset koiraihmiset seuraavat aamupäivän osuutta. Sitten iltapäivällä yleisön määrä on kolminkertainen.

Iltapäivä

Ns. puruosuudessa maalimies käyttää raskasta kokopukua. Kuulin seminaarin pitäjän sanovan painoksi 30 kg, onkohan kuitenkaan noin raskas? Maalimiehellä on noin 1,5 metrinen, ehkäpä peukalon vahvuinen, keppi aseenaan. Varsinaiset liikkeet suoritetaan kentällä, jonne johtaa kuja, jonka päästä koira lähetetetään. Maalimies on koko ajan kentällä. iltapäivän suorituksissa on kolme tuomaria. Yksi lähetyspisteessä kujan päässä. Yksi kentän ja kujan rajalla ja yksi kentällä. Iltapäivällä on 5 eri liikettä (koostuvat taas useasta osasta). En ole varma mistä kohtaa pisteytysmielessä liikkeet alkavat ja loppuvat, joten en pistä kun kahden selvän liikkeen pisteet. Afdeling 3:ssa on pisteytysmielessä osat A - N, joukossa mm. useita maalimiehen kuljetuksia.

Ensimmäisenä tulee maalimiehen pysäyttäminen (AFD3/E, 35). Koira on vapaana ohjaajan vierellä. Maalimies lähtee liikkeelle, ohjaaja antaa kaksi kertaa pysähtymiskehoituksen, tuomarin merkistä lähetetään koira. Hyökkäysmatka on kokonaisuudessaan (kuja+kenttä) 80 m. Kun koira on edennyt 20 m niin maalimies ampuu 2 kertaa ja jatkaa pakoaan. 25 m ennen kuin koira tavoittaa maalimiehen, tämä kääntyyykin hyökkäykseen koiraa kohti ja lyö tätä aika lujaa ennen kuin koira on purussa. Keppi katkeaa miltei joka toisella koiralla. Kiinnitulossa ei jousteta. Koira saa tarrata mihin vain, mutta yleensä koirakohtaisesti opetetaan sille sopivin paikka. Tosin jalkaa ei suosittu, koska maalimiesten polvet rikkoutuvat tällöin helposti. Koiran otetta ei arvostella, mutta sen on pidettävä eikä paikkaa saa vaihtaa.

KNPV seminaarissa olleet hollantilaiset poliisit sanoivat osion merkityksen olevan koiran rohkeuden testaaminen. Käytännön työssä ei koiraa yleensä lasketa yksin, koska rikollinen voisi tällöin vahingoittaa koiraa. Koiran on irroitettava käskystä.

Tuomarin merkistä isäntä menee tarkastamaan maalimiehen. Sitten häntä lähdetään kuljettamaan, maalimies karkaa ja koira pysäyttää.

Sitten seuraa takaisinkutsu.
Liike alkaa aivan kuten ensimmäinen, pysäytysliike. Koiran saavuttaessa tietyn pisteen, juuri ennen kentälle tuloa, se kutsutaan takaisin. Koiran on tultava.

Sitten seuraa polkupyöräilijän pysäytys (AFD3/H, 30). Liike on muuten kuten aiemmatkin. Nykyään koira saa käydä kiinni vain jalkaan. Aiemmin myös olkapäähän. Se oli kuitenkin hyvin vaarallista sekä koiralle, että maalimiehelle. Tietysti kyllä paljon näyttävämmän näköistä.

Seuraavaksi keskeytetty hyökkäys.
Alku kuten ensimmäisessä liikkeessä, mutta maalimies ei hyökkääkkään koiraa kohti, vaan heittää kepin pois ja seisahtuu. Koiran on ilman käskyä alettava vartioimaan haukkumalla. Se ei saa käydä kiinni.
liikkeeseen kuuluu vielä maalimiehen kuljetus. Ohjaaja ja koira ovat nyt 2 metriä maalimiehen takana.

Takaisin yleistä KNPV ja Bouvier